Voiko Jumalan lain rikkomisesta haastaa käräjäoikeuteen?

Tuossapa mies, joka kulkee himojensa taluttamana ja on antanut itsensä niiden orjaksi. Hän metsästää nautintoja. Hän huoraa ja juopottelee, lyhyesti sanottuna. Toistan vielä: huoraa ja juopottelee. Mainitsen nämä, koska niitä voi harrastaa ihan laillisesti – ei tosin Jumalan lakien mukaan. Onko joku muka joutunut käräjille siksi, että on livahtanut ilotaloon? Onko joku härskikään elostelija muka saanut joskus syytteen siitä, että on aivan heikkona huilutyttöjensä perään? Tiedättekö ukkomiestä, joka kuvittelisi rikkovansa lakia, vaikka turmeleekin orjatyttönsä?

Niin, julkisen vallan silmissä on näin, mutta ei taivaasta katsoen. Maailman lait ovat erilaiset kuin maailman Luojan lait.

Tuon nautiskelijan ja härskin elostelijan sanotaan olevan onnellinen kaikkien runsaiden nautintojensa takia ja saavan elämänilonsa (frui) noista mukavuuksista. Käy jopa niin, että vaikka hän hukuttaisi itsensä viiniin ja vetäisi viinaa ilman mitään rajaa, ei hän ollenkaan ajattelisi tekevänsä mitään väärin, vaan saisi vain kovan jätkän maineen. Sitä reteämpi, mitä enemmän pää kestää! Muut sitten kehuvat ja sanovat: siinäpä onnellinen mies, hieno mies, silläpä pyyhkii hyvin, eikä kukaan ajattele, että nyt tässä tehdään syntiä, vaan päinvastoin ajatellaan, että miehellä on jumalan suosio tai ainakin että mies nauttii ihanasta, mukavasta ja sallitusta hyvästä.

sermo  153, 6