Varmaa on vain kuolema

Totisesti turhaan hätäilevät kaikki ihmiset. (ks. Ps. 39:12)

Nyt palataan siihen, mistä juuri puhuttiin. Vaikka ihminen menestyisi kuinka, hän huolehtii silti turhaan, sillä elämässä kaikki on epävarmaa. Kuka voisi olla varma edes siitä hyvästä, mitä hän omistaa? Huolehtiminen on turhaa. Heitä huolesi Herran päälle, kaikki mikä sinua painaa, sillä hän ravitsee, hän varjelee.

Mikä tässä maailmassa on varmaa? Vain kuolema. Ajatelkaa kaikkia tämän elämän hyviä ja pahoja asioita; kaikkea mikä koituu hyvyytemme tai pahuutemme palkkioksi. Mikä on varmaa? Kuolema. Oletko kasvanut uskossa? Tiedät siis vain sen, mitä sinulla on nyt. Et tiedä, millainen olet huomenna. Oletko tehnyt syntiä? Tiedät siis vain sen, mitä sinulla on nyt. Et tiedä, millainen olet huomenna. Toivot rahaa. On epävarmaa, saatko. Tahtoisit vaimon. On epävarmaa, saatko – ja jos saat, minkälaisen. Toivot lapsia. On epävarmaa, syntyykö niitä. Saat lapsia. On epävarmaa, jäävätkö ne eloon. Lapsesi elävät. On epävarmaa, kasvavatko ne vai kuihtuvat pois. Mihin käännytkin, kaikki on epävarmaa. Varmaa on vain kuolema. Olet köyhä. On epävarmaa, rikastutko. Rikkaanakin on epävarmaa, sivistytkö. Olet sairas. On epävarmaa, toivutko. Olet syntynyt tänne, ja varmaa on vain, että kuolet. Kuolemankin varmuudessa epävarmaksi jää, milloin kuolet.

Kaiken tämän epävarman keskellä vain kuolema on varmaa ja siinäkin jää epävarmaksi kuolemasi hetki. Tätä ainoaa me tahdomme paeta, jota ei käy pakeneminen. Totisesti turhaan hätäilevät kaikki ihmiset.

enarrationes in psalmos  38, 19