Pyhät, pahat ja rumat

Joh. 13:16–20

ASIAKAS VAI LÄHETTILÄS

Kun menet Hesburgerille, mikä olet?

Kun menet kirjastoon, mikä olet?

Kun menet parturiin, mikä olet?

Kun remuat kadulla juovuspäissäsi ja pääset poliisin maijaan, silloinkin olet asiakas, poliisin asiakas.

Kun tulet kirkkoon ja seurakuntaan, jumalanpalvelukseen, raamattupiiriin, nuorteniltaan, rukouspiiriin, mikä olet?

Ainakaan et ole asiakas, ainakaan et ole kuluttaja, ainakaan et ole yleisö. Mutta mikä sitten olet?

Jeesuksen apostoli, pyhä Pietari luettelee muutaman semmoisen tittelin, jota jokainen kastettu kristitty kantaa. Asiakkaan tai kuluttajan arvonimiä ei listassa näy. Tämmöinen se lista on:

Mutta te olette:

valittu suku,

kuninkaallinen papisto,

pyhä heimo,

Jumalan oma kansa,

määrätty julistamaan hänen suuria tekojaan, joka teidät on pimeydestä kutsunut ihmeelliseen valoonsa.

Kristittynä ja seurakunnan osana olet siis pyhä ja koskematon eli kallis ja korvaamaton. Olet perheen ja suvun keskellä, siis perhejuhlassa, kun tulet kirkkoon. Olet Jumalan valtion kansalainen ja tuon valtion suojeluksessa, missä tahansa maailmassa kuljetkin. Olet kuninkaallinen pappi, Kristuksen kirkon rakentaja.

Taisin kutsua äsken Jeesuksen oppilasta Pietaria pyhäksi apostoliksi. Sellaisiksi Jeesus tänään seuraajiaan nimittää, kun hän kreikaksi kutsuu heitä lähettiläiksi eli – apostoleiksi. Kaikkien noiden hienojen tittelien lisäksi olet siis vielä kaiken lisäksi Kristuksen lähettiläs, ambassadeur.

Voisimme kaikki nyt hieman röyhistää rintaa ja ottaa voimaantuneemman asennon. Kukaan täällä ei ole mikään nobody eikä tavis eikä ihan vaan perus, vaan jotain todella arvokasta, vastuullista ja isossa tehtävässä. Perheen jäsenenä rakennat omalta paikaltasi tätä kirkkoa. Jeesuksen lähettiläänä edustat hänen nimeään ja suuruuttaan kaikkialla minne menet ja missä olet.

RUMAT APOSTOLIT

Ei kuitenkaan tarvitse röyhistää niin, että putoaa tuolilta. Tämän sunnuntain raamatuntekstit nimittäin piirtävät meille kuvia Jeesuksen lähettiläistä hauskassa kaksoisvalotuksessa. Yhtäältä olet Jeesuksen seuraajana tosi korkea-arvoinen, mutta sitten toisaalta…

Panehan merkille millaisen käsityksen saa tänään yhdestä Vanhan testamentin profeetasta, Uuden testamentin merkittävimmästä teologista ja apostolista ja sitten vielä Jeesuksen opetuslapsesta.

Aamos yritetään siirtää Israelista jonnekin muualle profeetan hommiin, mutta vastaus on vino ja musta. Profeetta Aamos kieltää olevansa profeetta ollenkaan, eikä edes aio hakea mitään profeetan virkoja. Hän on cowboy ja maajussi, outsider, jonka Herra on ajanut suorittamaan yhden ainoan tehtävän.

En ole profeetta enkä profeetan oppilas, vaan karjankasvattaja ja metsäviikunoiden viljelijä. Herra otti minut laumojeni keskeltä ja sanoi minulle: ’Mene ja julista kansaani Israelia vastaan!’”

Jo hyvin varhain Herran omat lähettiläät siis ovat ulkopuolisia ja aika rehjuja, ja harvoin mitenkään hirveän suosittuja ja palkittuja. Jos Raumalle pitäisi lähettää profeetta, Herra laittaisi asialle porilaisen hitsarin. Jos Turkuun tarvittaisiin profeetta, hän tulisi Tampereelta, päässään Tapparan pipa.

Samaan sarjaan sopii Paavali. Hän ei ole jyväjemmari vaan suoraan sanottuna ruma ja ällö, rujo apostoli, sellainen josta ei saisi Instagram-julkaisua millään suodattimella.

Tiedätte, että julistin teille ensimmäisen kerran evankeliumia sairastumiseni vuoksi. Vaikka ruumiillinen tilani pani teidät koetukselle, ette halveksineet ettekä inhonneet minua.

Vaikein ja vastenmielisin lähettiläs löytyy aivan Jeesuksen lähimpien oppilaiden joukosta. Heistähän reilu 8 % oli kavaltajia ja Jeesuksen pettureita ja loput 92 % muuten vain pelkureita ja saamattomia.

Ystäväni, joka söi minun pöydässäni, on kääntynyt minua vastaan, sanoo Jeesus ja niin siinä käy, että yksi itse Vapahtajan kutsumista oppilaista onkin juudas, katkera ja mätä hedelmä.

Kaikki ihmisyhteisöt ovat jollain tavalla meritokraattisia, ansioon ja saavutuksiin perustuvia ja niiden mukaan jäsentyviä hierarkioita. Tämä Jumalan armeijan malli näyttää erilaiselta. Siellä hommissa on hyviä, pahoja, rumia ja ällöttäviä, pelkääjiä ja pettureita. Jos et siis halua kuulua Jumalan kansan joukkoon etkä kantaa noita korkeita apostolin ja lähettilään arvonimiä, sinun pitää keksiä jokin muu syy kuin se, että olet liian – liian vähän, liian epäluotettava, liian tavallinen, liian heikko, liian kokematon, liian likainen, liian ulkopuolinen. Juuri näitähän ovat Raamatussa Jumalan lähettämät ihmiset.

MESTARI ON TULOSSA KYLÄÄN MEILLE

Lähettämisen toisessa päässä on vastaanotto. Siihen liittyy kristinuskossa jännä juttu. Herra Jeesus, Jumalan Poika, maailman Vapahtaja kohtaa meidät harvoin, jos koskaan suoraan ja välittömästi. Pekka Ruuskan biisissä kerrottiin joskus suutarista, jolle Jeesus oli luvannut tulla juhlavieraaksi. Suutari odottaa koko päivän Mestaria vieraakseen, mutta ovella ramppaakin kolme kertaa vain kirjavaa ja köyhää porukkaa, joita suutari kyllä kohtelee ystävällisesti, tarjoten ruokaa ja yösijaakin. Mutta Mestaria ei näy eikä kuulu ja kun ilta koittaa hän menee pettyneenä nukkumaan. Unessa hän valittaa Jeesukselle, ettei tämä tullutkaan, vaikka lupasi. Jeesus vastaa:

Olin luonas tänään kolmasti, hyvää joulua ja kiitos sydämestäni!

Vastaanotosta puhuvat tänään myös Kristus ja Paavali näin:

Joka ottaa vastaan sen, jonka minä lähetän, ottaa vastaan minut, ja joka ottaa minut vastaan, ottaa vastaan sen, joka on minut lähettänyt.

Vaan otitte minut vastaan kuin Jumalan enkelin, kuin Kristuksen Jeesuksen.

Lyön vetoa, että sinäkään et ole oppinut tuntemaan Jeesusta, hänen tahtoaan ja rakkauttaan niin, että hän olisi rimputtanut ovikelloasi ja istahtanut kahvipöytääsi pitkätukkaisena ja palestiinalaiskaavussaan sandaalit jalassa. Olet oppinut tuntemaan hänet toisten ihmisten opetuksista, pyhäkoulussa, rippikoulussa, opettajalta, kaverilta, omalta papiltasi, ja niin – omasta traditiostasi. Minua aina vähän ärsyttää, kun luen tai kuulen ihmisistä, jotka haluavat päästä yli tai eroon kaikista ihmistraditioista ja suoraan Jeesuksen luo. En usko, että se on mahdollista. Uskon, että Jeesus on päinvastoin tarkoittanut niin, että hänet opitaan tuntemaan hänen lähettiläidensä kertomana ja lahjoittamana. Se, että traditio ja sen lähettiläät tuntuvat joskus tai usein rumilta, rujoilta, ahtailta ja puutteellisilta, kuuluu asiaan, samalla tavoin kuin se, että omat vanhempamme näyttävät meistä usein huonoilta ja tyhmiltä, jopa täysin kelvottomilta.

Ja niin vain kuitenkin Raamatun tekstit tänään lämpimästi suosittelevat meille jokaiselle sitä, että otamme Jeesuksen juuri meille lähettämän ihmisen, opettajan ja tradition vastaan samalla tavalla kuin ottaisimme vastaan itse Vapahtajan. Näiden kautta, näiden välityksellä olet oppinut tuntemaan Kristuksen. Näiden kautta, näiden välityksellä on Mestari tullut luoksesi kylään.

Kenen luo sinä voisit mennä?