Liikkuvat enkelit

Kristillisessä eksegeesissä Genesiksen kertomus Jaakobin portaista jäsentyi luontevasti Johanneksen evankeliumissa esiintyvän lukutavan mukaiseksi (Joh. 1:51). Jaakobin portaat ovat Ihmisen poika eli Jeesus itse. Mutta niin juutalaisessa kuin kristillisessä eksegeesissä oltiin kiinnostuneita pohtimaan, mitä oikein tarkoitti Genesiksen ja Johanneksen evankeliumin yksityiskohta ylös ja alas kulkevista enkeleistä. Augustinus liittää saarnassaan enkelien liikkumissuunnat evankeliumin julistajilta vaadittuun taitoon ”laskeutua alas” kuulijoiden tasolle eli soveltaa hengellisiä totuuksia kaikille ymmärrettävällä tavalla. Tässä opettajien ja saarnaajien tulee Augustinuksen mukaan vain seurata Jumalan omaa esimerkkiä, joka on Kristuksessa kerran laskeutunut alas koko ihmiskunnan alhaisuuteen (kondeskendenssi).

**

Enkelit kulkevat ylös ja alas. Näinhän on, rakkaat ystävät, myös kirkossa. Jumalan enkelit eli hyvät saarnaajat julistavat Kristuksesta eli kulkevat ylös ja alas siinä, missä Ihmisen Poika on (Joh. 1:51). Miten niin kulkevat ylös ja kulkevat alas? Miten tuollainen ylös ja alas kulkeminen oikein tapahtuu? Onhan meillä ainakin yksi hyvä esimerkki. Kuuntele apostoli Paavalia! Hänen kauttaan voimme tajuta sen, mitä meidän tulee uskoa kaikista muistakin totuuden saarnaajista. Tässä kuulet, miten Paavali kulkee ylös:

Tunnen erään Kristuksen oman, joka neljätoista vuotta sitten temmattiin kolmanteen taivaaseen. Oliko hän silloin ruumiissaan vai poissa siitä, en tiedä, sen tietää Jumala. Ja hän kuuli sanoja, joita ihminen ei voi eikä saa lausua. (2. Kor. 12:2-4)

Siinä kuulit ylös kulkevaa Paavalia, seuraavaksi kuulet alas laskeutuvaa Paavalia:

Minä en voinut puhua teille, veljet, niin kuin hengellisille ihmisille puhutaan, vaan niin kuin puhutaan vanhan luontonsa vallassa oleville, niille jotka ovat Kristuksen tuntemisessa vielä pikkulapsia. Annoin teille ravinnoksi maitoa, en vahvaa ruokaa. (1. Kor. 3:1-2)

Siinähän sama mies, joka kulki ylös, tuleekin nyt alas! Voit kysyä, mihin asti hän nousi, ja hän vastaa: ”kolmanteen taivaaseen”. Sitten voit kysyä, mihin hän laskeutui, ja hän vastaa: ”niin alas, että juotin pikkulapsille maitoa”. Tässä vielä syykin siihen, miksi hän laskeutuu alas: minut tehtiin niin pieneksi teidän keskuudessanne, että olin kuin imettävä äiti, joka hoivaa lapsiaan (ks. 1. Tess. 2:7).

Kyllähän me kaikki olemme nähneet, miten imettäjät ja äidit laskeutuvat lastensa tasolle. Ja jos lapset eivät vielä osaa puhua latinaa, äidit lyhentävät ja ikään kuin soseuttavat kieltään, niin että kaunopuheisesta kielestä tulee pikkulasten ruuaksi kelpaavaa. Jos äidit puhuisivat täysipainoista latinaa, lapset eivät kykenisi kuulemaan sitä eivätkä myöskään kasvamaan ja edistymään. Tai jos joku sivistynyt isä, joka on niin huikea puhuja, että hänen sanojensa voimasta kaikki yleisöt kohisevat ja kaikki areenat kuohuvat, tulee töistä kotiin pikkuisen poikansa luokse, niin tietenkin hän panee syrjään ylevät ja väkevät puheensa, joilla hän oli kulkenut korkeuksiin, ja laskeutuu pienen poikansa luokse lapsellisesti leperrellen.

Io. eu. tr. 7, 23 (CCL 36, 80-81)